Kun ensimmäinen koronavirustapaus vahvistettiin Suomessa alkuvuodesta 2020, sai se kansassa aikaan kuhinaa, muttei vielä varsinaista pelkoa. Tämä Lapista saatu ensimmäinen kiinalaisturistin diagnoosi saikin jäädä joksikin aikaa ainoaksi, kunnes Uudenmaan alueelta alettiin saada pelottavia uutisia. Tapaus toisensa jälkeen Suomesta alettiin löytämään covid-19 diagnooseja ulkomailta palanneilta turisteilta. Näiden ensimmäisten tapausten jälkeen ei mennyt enää kauaakaan siihen, kun lumipalloefekti oli syntynyt ja Suomessakin alettiin diagnosoimaan satoja tartuntoja päivässä.
Hallitus joutuu tekemään historiallisia päätöksiä
Koska tapaukset Suomessakin lähtivät rajuun nousuun, joutui hallitus ensimmäistä kertaa Suomen historiassa sitten maailmansotien tekemään vakavia päätöksiä. Lyhyen aikavälin sisällä Suomen koulut suljettiin, yritykset kehotettiin laittamaan työntekijänsä etätöihin, yli 10 hengen tapahtumat kielletiin, urheilukaudet peruutettiin, ulkona liikkumista pyydettiin rajoittamaan ja paljon muuta. Päivittäin ihmiset saivat lukea eli käytetyistä iphoneistaan uutisia koronaviruksesta sekä siitä, millaisia muutoksia se oli arkeen nyt tehnyt.
Kaikkein historiallisimman päätöksen eteen hallitus kuitenkin joutui silloin, kun Suomen koronatartunnat alkoivat lisääntymään holtittomasti juuri Uudellamaalla. Maaliskuussa Suomen hallitus teki päätöksen, jollaista ei koskaan oltu Suomen historiassa tekemään ja joka oli harvinainen jopa maailman mittakaavassa. Uusimaa eristettiin täysin muusta Suomesta yhdeksi kuukaudeksi.
Miten Uudenmaan eristyksen purkaminen vaikuttaa koronatilanteeseen?
Uudenmaan sulkeuduttua koronatilanteessa nähtiinkin Suomessa valonpilkahdus eikä tartuntoja enää tullut päivittäin entiseen malliin. Siksi hallitus päätyikin avaamaan Uudenmaan rajat etuajassa huhtikuun 15. päivänä. Päätöstä on kuitenkin kritisoitu suuresti, ja sen arvioidaan johtavan Suomen koronatilanne alamäkeen, jota on mahdotonta pysäyttää.