On kulunut hieman yli vuosi siitä, kun Greta Thunberg aloitti ensimmäistä kertaa ilmastolakkoilun: Thunberg kieltäytyi menemästä kouluun kunnes Ruotsin valtiopäivävaalit oli käyty 9. syyskuuta. Tarkoituksena oli kiinnittää huomiota Ruotsin ilmastopolitiikkaan ja saada maa sitoutumaan Pariisin ilmastosopimukseen toden teolla.
Greta Thunberg
Greta on ollut koko elämänsä ajan tietoinen ilmastonmuutoksesta ja sen uhista. Hän ei syö lihaa eikä vuodesta 2015 alkaen ole lentänyt mihinkään. Hän on ottanut osaa useisiin huippuluokan tapahtumiin puhujavieraana: Maailman talousfoorumi Davosissa ja YK:n ilmastokokous Katowicessa. Hän on painottanut tieteellisen tutkimuksen merkitystä ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa ja käyttänyt jyrkkiä kielikuvia mm. palavasta talosta painottaakseen tilanteen vakavuutta.
Ilmastolakkoilu keräsi paljon huomiota nopeassa ajassa. Gretan ajatukset ja teot saivat paljon kannatusta ohikulkijoilta ja maailmalla. Vastustajien mukaan koulusta ei voi olla lakossa ja Greta ei tiedä, mitä on tekemässä. Näihin kommentteihin hän on vastannut olevansa vuoren varma ainakin siitä, että jos hän ei tee mitään, asia ei saa tarvittavaa huomiota. Kritiikki on paik
ka paikoin yltänyt pilkaksi ja vihapuheeksi.
Ilmastolakkoilun tulokset
Mutta onko Greta saanut jotain aikaiseksi? Lyhyt vastaus on kyllä. Hieman yli vuosi ensimmäisten lakkojen jälkeen jokaisessa maanosassa on järjestetty ilmastolakkoja nuorten toimesta, jotka ovat oma-aloitteisesti seuranneet Gretan esimerkkiä. Erilaiset lakot ja marssit ovat keränneet aina tuhansia ihmisiä paikalle: New Yorkissa 20. syyskuuta marssilla oli 250 000 ihmistä. Suomessa pidettiin lakkoja ympäri maata 15.3., jolloin Helsingin lisäksi marsseja oli mm. Kotkassa, Kemissä, Tampereella, Turussa ja Rovaniemellä. Hieman tätä ennen Gretaa ehdotettiin Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi.
Olemme tulleet pitkälle siitä vaatimattomasta näystä, kun yksi oppilas istuu maansa parlamenttitalon edessä yhden kyltin kanssa. Fridays for Future -liike on kasvanut aikamme isoimmaksi, puhutuimmaksi ja vaikutusvaltaisimmaksi ilmiöksi. Sen ensimmäinen tavoite oli saada poliitikot puhumaan ilmastonmuutoksesta ja siinä on toden teolla onnistuttu. Toinen tavoite oli saada puheet muuttumaan konkreettisiksi teoiksi. Tätä joudumme vielä nähtävästi odottamaan, mutta sitäkin suuremmalla syyllä asiasta on pidettävä meteliä. Melkeinpä kaikki on siis muuttunut hieman yli vuodessa.