Eurovaaleihin 2019 lähdettiin sillä mielellä, että laitaoikeisto ja peräti fasistit kasvattaisivat kannatustaan. Huolta lisäsi myös se, että äärioikeistolaiset puolueet Lega (Italia) ja Rassemblement National (Ranska) ilmoittivat haluavansa koota laajan konservatiivisen ja nationalistisen uuden parlamenttiryhmän. Vaikka EU-parlamentissa ei olekaan perinteistä hallitus-oppositio-asetelmaa, iso nationalistinen koalitio voisi siitä huolimatta esim. vaatia kokonsa puolesta parlamentin avainpaikkoja.
ID-ryhmän synty
Uusi nationalistinen ja konservatiivinen ryhmä sai nimekseen Identiteetti ja demokratia (ID) ja sen ryhmänjohtaja on italialainen Marco Zanni. Uusi ryhmä julistautuu Euroopan vapauden allianssi -ryhmän jatkajaksi, ja siihen liittyi sellaisia puolueita, jotka aikaisemmin olivat istuneet muissa parlamentaarisissa ryhmissä. Suomesta perussuomalaiset liittyi ID-ryhmään, mutta ei ole samannimisen eurooppalaisen puolueen jäsen.
Eurovaaleissa 2019 ID sai 73 paikkaa, mikä jäi odotettua laihemmaksi tulokseksi. Yksi syy on se, että esim. Alankomaiden laitaoikeisto, Vapauspuolue, ei yllättäen saanut yhtäkään meppiä. Toisaalta puheenjohtaja Geert Wilders ilmoitti, että mikäli brexitin jälkeen puolueelle irtoaa paikkoja, Vapauspuolue liittyy ID-ryhmään.
Toinen, ja merkittävämpi, syy ID:n odotettua huonompaan menestymiseen oli halukkaiden jäsenten vähäisyys. Monet potentiaaliset kumppanit jättäytyivät ryhmän ulkopuolelle, kuten Puolan Laki ja oikeus -puolue sekä Ruotsidemokraatit. Unkarin Jobbik-puoluekaan ei lähtenyt mukaan, vaan on istunut sitoutumattomien ryhmässä vuodesta 2014.
Hieman ehkä yllättäen myös Nigel Faragen perustama Brexit-puolue jättäytyi ID:n ulkopuolelle oletettavasti siksi, että Brexit-puolue on yhden asian liike, eivätkä sen mepit voi osallistua EU-parlamentin toimint
aan brexitin jälkeen. Brexit-puolue istuu myös sitoutumattomien ryhmässä. Mikäli se olisi liittynyt ID-ryhmään, ryhmästä olisi tullut parlamentin kolmanneksi suurin (102 meppiä). Menetys on siis ollut valtaisa, sillä kolmanneksi suurimman ryhmän titteliä pitää tällä hetkellä keskustalainen, eurooppamyönteinen ja liberaali Renew Europe.
ID-ryhmän haasteet
ID:n suurin haaste on ollut sen yhtenäisyyden puute. Vaikka ryhmän oli alun alkaenkin tarkoitus olla löyhästi järjestäytynyt euroskeptinen ja nationalistinen ryhmä, sen ongelma on ollut saada jäseniä järjestäytymään. Esim. Jussi Halla-aho on joutunut alusta alkaen vastailemaan toimittajien kysymyksiin uuden ryhmän tarkoista linjauksista, joita ei juurikaan näytä olevan.
Asiat, joista ID näyttää olevan yksimielinen, ovat jäsenmaiden laaja suvereniteetti ja mekanismi eurosta irtautumiseen. Sen sijaan esim. Venäjää vastaan asetetuista talouspakotteista ollaan eri mieltä. Vaihtoehto Saksalle -puolue vastustaa pakotteita ja tavoittelee niiden poistamista. Samaan suuntaavia puheenvuoroja ovat pitäneet niin Matteo Salvini kuin Marine Le Pen. Perussuomalaiset sen sijaan on Halla-ahon mukaan pakotteiden kannalla, koska ne ovat Suomen virallinen linja. ID:tä on syytetty Venäjän mielistelijäksi, minkä vuoksi Ruotsidemokraatit ei halunnut siihen liittyä. Sekä Salvini että Le Pen ovat joutuneet selittämään puolueidensa kytköksiä Venäjältä lähtöisin olevaan hämärään rahaan jopa oikeuden edessä.
Merkittävä syy ID:n heikolle menestykselle lienee myös se, ettei sille ollutkaan tilausta niin paljon kuin aluksi kuviteltiin: EU on voittanut monia vaikeuksia yhdessä ja tie on ollut kivinen. Selkeästi EU-myönteiset ryhmät, kuten Greens/EFA ja Renew Europe, sen sijaan kasvattivat suosiotaan.