Pohjoismaat ovat tehneet keskenään yhteistyötä jo 1950-luvulta saakka. Tarkoituksena on ollut saada yhteinen pohjoismaalainen ääni kuuluviin supervaltojen hallitsemassa kylmän sodan ympäristössä. Suomi on kuulunut Pohjoismaiseen neuvostoon virallisesti vuodesta 1955.
Jäsenet
Nykyään Pohjoismaiden neuvostoon kuuluvat niin itsenäiset Pohjoismaat (Ruotsi, Suomi, Tanska, Norja ja Islanti) sekä autonomiset alueet (Grönlanti, Färsaaret ja Ahvenanmaa). Kukin maa lähettää neuvostoon sovitun määrän edustajia: Ruotsista ja Norjasta 20 edustajaa kummastakin, Suomesta 18, Tanskasta 16, Islannista 7 sekä 2 edustajaa per autonominen alue. Yhteensä heitä on siis 87. Edustajiksi valikoituvat kunkin maan / alueen parlamentin edustajat.
Ryhmät
Pohjoismaiden neuvostossa edustajat istuvat ryhmissä, jotka perustuvat puoluepoliittisiin yhteneväisyyksiin. Ryhmän muodostus vaatii vähintään 4 jäsentä kahdesta maasta / autonomiselta alueelta. Isoin niistä on Keskiryhmä, johon Suomesta kuuluvat keskusta, vihreät, RKP ja KD. Konservatiiviseen ryhmään kuuluu kokoomus, Sosiaalidemokraattiseen ryhmään SDP ja Vapaaseen Pohjolaan perussuomalaiset. Vasemmistoliitto kuuluu Pohjolan vihreää
n vasemmistoon.
Päämaja
Neuvoston päämaja sijaitsee Kööpenhaminassa samassa rakennuksessa kuin myös Pohjoismainen ministerineuvosto. Ministerineuvosto koostuu tietyn alan ministereistä, jotka tapaavat keskustellakseen vastuualueistaan Pohjola-tasolla. Ministerineuvostoa johtavat kunkin jäsenmaan pääministeri (tai siihen verrattava henkilö).
Tehtävät
Pohjoismaiden neuvosto tekee töitä erityisesti ns. rajaesteiden poistamiseksi. Se tarkoittaa sitä, että varsinkin raja-alueilla asuvien ihmisten palvelun saantia voidaan helpottaa toisessa Pohjoismaassa. Näin pääsee esim. sairaalaan nopeammin, jos sairaala on lähempänä toisen maan puolella. Sipilän hallituskaudella Pohjoismaat alkoivat valmistella yhteistä sähköisen tunnistautumisen järjestelmää, joka poistaisi raja-esteitä entisestään. Sipilä sanoi myös tammikuussa 2019, että Pohjoismaiden välillä suorastaan kisataan siitä, kuka on ensimmäisenä hiilineutraali.
Pohjoismainen neuvosto on vastuussa myös muutamista jaettavista palkinnoista, jotka keskittyvät kulttuurialalle. Näitä ovat mm. Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto ja elokuvapalkinto. Lisäksi jaetaan pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinto. Palkintosumma on kaikkien palkintojen kohdalla noin 47 000€ (eli 350 000 DKK).