Konservatiivinen oikeistohallitus; Essayah’n jossittelu

Elokuun lopulla kristillisdemokraattien Sari Essayah toi esille ajatuksen, jonka mukaan Suomen nykyiselle hallitukselle on vaihtoehto. Hänen mukaansa KD, kokoomus ja perussuomalaiset voisivat keskustan kanssa muodostaa oikeistolaisen hallituksen. Mutta miltä se näyttäisi?

Rinteen hallituksessa on 19 ministeriä, joista seitsemän on demareita, viisi keskustalaisia, kolme vihreitä. RKP:stä ja vasemmistoliitosta on kummastakin kaksi ministeriä. Kansanedustajia hallituspuolueilla on yhteensä 117, ja puolueet ovat suuruusjärjestyksessä seuraavat: SDP (40 edustajaa), keskusta (31), vihreät (20), vasemmistoliitto (16) ja RKP (9+1*).

Mutta mitä, jos Sari Essayah’n toive kävisikin toteen? Miltä eduskunta ja hallitus näyttäisivät, jos hänen ideastaan tulisikin totta? Hallitusohjelma olisi aivan varmasti aivan toisenlainen. Kyseessä olisi myös enemmistöhallitus 113 kansanedustajan voimin.

Epätodennäköinen visio

Mainittakoon, että tilanne, jossa eduskuntavaalit voittanut suurin puolue ei saa edes vähemmistöhallitusta kasaan, on hyvin epätodennäköinen. Suomessa on niin pitkät neuvottelun periaatteet, että kokoomus ja SDP voivat vallan mainiosti olla hallituksessa. Tämän vaihtoehtohallituksen muodostaminen alkaisi niissä tunnelmissa, että hallitus on pakko saada kokoon.

Perussuomalaisten voittokulku

Vaihtoehtohallituksen suurin puolue olisi perussuomalaiset (39 edustajaa), jonka jälkeen suuruusjärjestys olisi kokoomus (38), keskusta (31) ja kristilliset (5). Neljä vuotta aikaisempaan tilanteeseen verrattuna siis ainoastaan KD nousisi oppositiosta hallitukseen. Perussuomalaisten hajoamisesta (2017) johtuen Jussi Halla-aho johtaisi nyt entistä oikeistolaisempaa puoluetta, josta vanhat SMP:n aktiivit olivat jääneet pois. Hallitusohjelman voisi olettaa pysyvän suurilta osin samanlaisena. Tosin perussuomalaiset, nyt oletettuna pääministeripuolueena, saisivat todennäköisesti enemmän nationalistisia ja konservatiivisia linjauksiaan läpi. Suomi todennäköisesti ei olisi aktiivinen EU:ssa omana puheenjohtajakautenaan ja menoleikkaukset saisivat kokoomuksen yllyttämänä jatkoa.

Ministerit

Ministerien nimistä on melkeinpä turha käydä keskustelua puheenjohtajia lukuun ottamatta. Pääministeriksi nousisi Jussi Halla-aho ja hänen sijaisekseen ja valtiovarainministeriksi Petteri Orpo. Keskustan Katri Kulmuni, joka tässäkin vaihtoehtotodellisuudessa valitaan keskustan puheenjohtajaksi, nousisi sisäministerin paikalle. Essayah itse saisi tässä vaiheessa todennäköisesti valita jäljellä olevista salkuista mieluisensa, mutta päätynee ulkoministeriksi tehtävän korkean aseman perusteella. On myös mahdollista, että Kulmunin ja Essayah’n ministerinsalkut päätyvät päinvastoin.

Mikäli ministerien määrä on sama kuin Rinteen hallituksella, salkut saattaisivat jakautua puolueiden kesken aika tarkkaan samassa suhteessa, kuin nytkin. Perussuomalaisille 8 salkkua, kokoomukselle 6, keskustalle 4 ja KD:lle 1. On myös mahdollista, että KD saakin keskustan neljännen salkun, koska keskusta oli vaalien suurin häviäjä.

Essayah’n lausunnossa oli mielenkiintoista se, että hänkin oli jättänyt yhden edustajan, Hjallis Harkimon, suuruisen Liike Nyt -ryhmän pois laskuistaan. Tähän saattaa vaikuttaa se, että Liike Nyt ei ole virallisesti puolue, vaikka Harkimo on ilmoittanut aloittavansa kannattajakorttien keräämisen. Muuta syytä on vaikea nähdä, sillä Harkimon ajatusmaailma sopii hyvin yhteen esim. kokoomuksen kanssa, jota hän osan viime kaudesta edusti. Liike nyt voisi tietysti olla hallituksen tukena virallisesti tai epävirallisestikin.

  • RKP:n edustajien lisäksi ruotsalaisessa eduskuntaryhmässä istuu myös Ahvenanmaan kiintiöedustaja, joka on ryhmän +1.
pursuitx-child